oivalluksia texasin moottorisahamurhat-elokuvasta

 HEI!

unohdin viime viikolla kertoa, että katsoin sellaisen teksasin moottorisahamurhat - elokuvan joka on oikeastaan jatko-osa teksasin moottorisahamurhaaja-elokuvalle (nyt kun mietin niin luulisin että siitä on saatettu tässä vuosien saatossa tehdä pari muutakin jatko osaa)

kuitenkin oivalsin elokuvan aikana jotain hyvin jännittävää josta halusin nyt kertoa teillekin niin ensinnäkään teidän ei välttämättä tarvitse katsoa sitä elokuvaa koska se oli huono ja toisekseen voitte ehkä miettiä mitä mieltä te olette mun oivalluksesta :>)

eli siinä elokuvassa on sellainen gootti tyttö joka on aika ahdistunut siitä, että sen sisko on joku maailman luokan influensseri ja tekee työkseen some sisältöä ja sitten se hengailee aika monen influensserin kanssa. kaikkien elämällä tuntuu olevan jotain suurta ja ihmeellistä annettavaa, ja jokaisella on joku erityinen taito tai kyky, jonka avulla ne on saavuttaneet elämässään esimerkiksi hyvän elintason tai tulleet tunnetuiksi. paitsi se gootti tyttö, joka ei ole oikein hyvä missään ja silläkin on ties mitä lapsuuden traumoja :( 

oon itsekin miettinyt samoja asioita aika usein, koska oon käynyt taidelukion ja yliopiston ja nyt kuitenkin päätynyt aika tavalliseen päivätyöhön (priviledged white girl alert :D) . aika moni lähipiiristäni on päässyt telkkariin, kirjoittanut kirjan, tekee maailman luokan tutkimusta tai jotain muuta siistiä. oonko mä ihan luuseri, miksi en uskonut omiin kykyihini taiteilijana ja miksi en lähtenyt kirjoittamaan väitöskirjaa?? ihan tylsää elämää! kaikki muut kun tekee jotain upeaa ja merkityksellistä niiden elämässä ja minä vaan avaan työläppärin klo 7 ja läppään sen kiinni klo 15.

ajattelin että varmaan aika monella muullakin voi olla sama tunne omasta merkityksettömyydestä ja sitten ajattelin että se voi olla ainakin yksi syy siihen miksi nuoret voi niin huonosti :( kun kaikki muut tekee kaikkea siistiä :( mutta mä oon nyt tajunnut ainakin sen että oon todella onnellinen tällä hetkellä kaikesta mitä mulla on elämässäni enkä ole lähtenyt tekemään uraa taiteen tai tieteen maailmassa koska arvostan tietyllä tavalla vakaata elämää enemmän . eli mä en ole asiasta juuri ahdistunut enää koska tajusin eläväni aika arvojeni mukaista elämää onnellisena tälläkin hetkellä. mutta ehkä jos joku ahdistunut gootti vaikka lukee tämän tekstin ja painiskelee sen kanssa kun ig-kuvasta ei ole tykätty yhtä paljon kuin edellisestä ig-kuvasta niin ehkä sitten voi katsoa netflinksistä sen teksasin moottorisahamurhat-elokuvan tai vaikka jutella mun kanssa koska mä elelen mun onnellista arkea vaikka en todellakaan tee mitään mielenkiintoista tai merkityksellistä mun elämälläni :)